Menneitä tapahtuma kuvia

Bocciaa vuodelta 2013

Pikkujoulu Rajaniemessä 2012

Kuvia ja tapahtumakertomus Heinäveden matkalta

Heinäveden matka

9 päivä 7.2013. klo 8 maissa odotteli pieni porukkamme Palokan terveyskeskuksen pysäkillä Jari Rinteen bussia.

 Mukana mm. Kaija, Helena, Irmeli, Jussi sekä Irja ja Veikko. Oli myös muutama ei kerholainen.

 Linjabiili tuli ajallaan ja matka kohti Heinävettä alkoi. Jyväskylästä,  Vaajakoskelta, Toivakasta ja Hankasalmelta poimittiin kyytiin lisää väkeä.  Kaikkiaan taisi meitä olla noin kolmisenkymmentä. Varkauden Shellillä pidettiin kahvitauko ja sitten ei muuta kuin kohti Heinävettä.

 Noin kahdentoista maissa saavuttiin Varistaipaleen kanavalle. Siellä nousimme ihanan, pienen sisävesilaiva MS Sergein kyytiin.

Sää oli loistava ja Suomen luonto näytti meille parhaat puolensa.

 Laivalla oli mahdollisuus ostaa tilkka Valamon marjaviinejä, ei siten tarvinnut ostaa ”sikaa säkissä”  eli kun oli maistellut, tiesi mitä viinejä ostaa luostarin viinimyymälästä.

 Vielä Taivallahden kanavan ja sulun läpi, oli puolitoista tuntia hurahtanut kuin huomaamatta ja oltiin luostarinlaiturissa.

Kipin kapin mäki ylös ja eikun syömään, ruoka oli mitäpä muuta kuin hyvää ja herkullista. Omatekoinen hapankaali varsinkin.

Vatsat täynnä jaksoikin sitten lähteä kuuntelemaan opastettua kierrosta luostarin eri rakennuksissa sekä kuulla Valamon historiasta ja siirrosta Laatokalta Heinävedelle.

 Opaskierroksen jälkeen jäi sitten itsekullekin omaa aikaa kierrellä  alueella ja shoppailla myymälässä.

 Klo 18.00 nousimme taas bussiin ja Jari suuntasi auton nokan kohti Karvion kesäteatteria, jossa alkoi klo 19.00 näytelmä Isän varjo.  Sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Lauri Jänis. Näytelmä kertoo Valamon luostarin muutosta Laatokalta Heinävedelle, pienen Orvo-pojan ja munkki Timofein ystävyydestä ja ortodoksi luostarin ja pienen maalaiskylän kohtaloista ja yhteentörmäyksistäkin sodan aikana ja sen jälkeen. Näytelmä on ensimmäinen osa Valamon trilogiasta. Tarina jatkuu ensi kesänä nimellä poika munkkilan polulla.

 Osittain vakavakin aihe oli höystetty huumorilla ja musiikilla. Hyvät näyttelijät varsinkin sentraalisantra olivat luontevia ja aploodinsa lopussa ansainneet.

 Noin klo 21.30 alkoi paluumatka kohti kotia valoisassa kesäyössä. Hieman ennen yhtä yöllä olimme takaisin Palokassa. Päivä oli ollut pitkä mutta antoisa. Ehkä hieman väsyneenä oli hyvä köllähtää omaan sänkyyn nukkumaan.

               Tarinan kirjoittanut   Irmeli Paulov